Kun mina aloin odottaa Noaa lastenvaunuviidakko tuntui lapipaasemattomalle ja pelottavalle paikalle. Merkkeja ja malleja oli ihan liikaa, eika minulla ollut hajuakaan millaisia ominaisuuksia juuri me tarvitsisimme vaunuilta. Yritin lukea internetista kokemuksia ja neuvoja, mutta menin vaan enemman sekaisin. Lopulta kavelimme mieheni kanssa lastentarvikeliikkeeseen ja valitsimme vaunut lahinna mutu-tuntumalla. Halusimme isot renkaat, ehdottomasti nelja rengasta ja tietysti se tarkein kivan nakoiset... Nailla ehdoilla meille valikoitui Maxi-Cosi Mura 4 rattaat kovalla kopalla.
Olimme tyytyvaisia valintaamme ja vaunut olivat ahkerassa kaytossa kunnes Jonas syntyi ja tarvitsimme rattaat joissa on tilaa kahdelle lapselle. Taas oli internet ahkerassa kaytossa ja hyvin pian loysinkin mieleisen mallin. Phil&Ted'sin Sport taytti kaikki toivelistalla olevat asiat eli: isot renkaat, ei liian leveat tai pitkat, muunneltavissa oleva ja mahdollisuus ostaa lisavarusteita. Talla kertaa tingin nelipyoraisyydesta, silla P&T:lla ei ollut nelipyoraista mallia viela saatavilla. Seuraava paatos oli mista vaunut ostettaisiin. Kotiaidilla ei kauheasti rahaa ole, joten vaunut piti saada mahdollisimman edullisesti. Aluksi suunnittelin tilaavani vaunut Englannista, mutta lopulta loysin valtavan hyvan tarjouksen Hollannista Hartkamp for Kids nimisesta kaupasta ja teimme mukavan automatkan hakemaan vaunuja sielta.
Sportit ovat olleet nyt puolisen vuotta kaytossa, enka voisi olla tyytyvaisempi. Ainostaan muutama moite loytyy. Vaunujen jalkajarru on aivan liian tiukka ja sen kanssa saa aina tapella. Toinen huono puoli on vaunujen oman pehmean kantokopan pienuus. Jonas on nyt 4,5kk ja nyt alkaa olla viimeiset hetket kun kantokoppaa voi kayttaa. Onneksi ilmat alkavat lammeta, joten parjataan ilmankin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti