Tanaan oli ohjelmassa Jonaksen Kind&Gezin - kaynti (paikallinen neuvola). Oikeastaan aika piti olla jo kuukausi sitten, mutta silloin sankari oli RS-viruksen kourissa, joten aika siirrettiin talle paivalle. Ensin kaytiin sairaanhoitajan juttusilla ja saatiin uudet mitat miekkosesta.
Tassa siis uudet strategiset mitat 6kk iassa (suluissa syntymamitat)
Paino: 8000g tasan (3700g)
Pituus: 70cm (51,5cm)
Paanymparys: 45,5cm (37cm)
Kaikki oli muutenkin ok. Ipana kehittyy ja kasvaa hyvin ja on kehityksessa keskivertoa edempana. Kovasti hymyiltiin kaikille ja esiteltiin taitoja.
keskiviikko 23. helmikuuta 2011
perjantai 18. helmikuuta 2011
Hampaita, hampaita, hampaita muttei yhtaan unta....
Noa sitten tekee oikein urakalla hampaita. Ei riita etta tehtaisiin vaikka paria hammasta kerralla, ei, meilla tehdaan kerralla kuutta... Alas on tulossa poskihampaita pari kipaletta ja pari etuhammasta ja ylos sitten poskihampaita kaksi. Tasta johtuen meilla ei oikein olla nukuttu oisin. Tai aiti ei ole nukkunut kun on pitanyt rauhoitella hysteerisesti itkevaa taaperoa. Toissa yona kokeilin supon vaikutusta, mutta siita ei paljoa apua ollut. Eilen ostin sitten nestemaista paracetamolia ja sen avulla sitten viimeinkin uni maittoi.
Muutenkin tama uhmaika alkaa laskeutua meidan perheeseen, ensimmaiset itkupotkuraivarit on koettu ja korvat punaisena on raahattu kirkuvaa taapero kotiin leikkikentalta ;) Toistaiseksi viela suurimmat tahdonpurkaukset saa loppumaan harhauttamalla jollain muulla asialla, mutta on tassa kivasti saatu esimakua tulevasta. Mista lienee tuon itsepaisyytensa perinyt.
Jonakselle taasen kuuluu oikein hyvaa. Liikkeelle lahtoa harjoitellaan kovasti ja peruutusvaihde on jo loytynytkin. Parasta maailmassa on kuitenkin isoveli ja isoveljen kanssa leikkiminen. Jokainen aamu meilla alkaakin nykyaan veljesten halituokiolla sohvalla.
Muutenkin tama uhmaika alkaa laskeutua meidan perheeseen, ensimmaiset itkupotkuraivarit on koettu ja korvat punaisena on raahattu kirkuvaa taapero kotiin leikkikentalta ;) Toistaiseksi viela suurimmat tahdonpurkaukset saa loppumaan harhauttamalla jollain muulla asialla, mutta on tassa kivasti saatu esimakua tulevasta. Mista lienee tuon itsepaisyytensa perinyt.
Jonakselle taasen kuuluu oikein hyvaa. Liikkeelle lahtoa harjoitellaan kovasti ja peruutusvaihde on jo loytynytkin. Parasta maailmassa on kuitenkin isoveli ja isoveljen kanssa leikkiminen. Jokainen aamu meilla alkaakin nykyaan veljesten halituokiolla sohvalla.
maanantai 14. helmikuuta 2011
Hyvaa ystavanpaivaa!
Melkein myohassa, mutta kuitenkin ajoissa ;) Eli oikein ihanaa ystavanpaivaa kaikille rakkailla ystavilleni!
keskiviikko 9. helmikuuta 2011
Pyorii se sittenkin... Jonas siis
Jonas on viime viikkoina ottanut isoin harppauksin veljeaan kiinni. Noahan alkoi konttaamaan 6kk ikaisena ja saman ikaisena myos nousi tukea vasten seisomaan ja oppi istumaan. Jonas on vaikuttanut rauhallisemmalta tyypilta tyytyvaisena selallaan kollotellessaan, mutta tuossa kolme viikkoa sitten selkeasti lamppu syttyi ja Jonas paatti etta nyt on aika muuttaa nakokulmaa elamaan.
Ensin punnerrettiin raivolla huudon ja ahinan saestyksella selalta mahalleen ja sitten opeteltiin kaantymaan selalle takaisin. Pikkuhiljaa tekniikka kehittyi ja nyt mennaan heittamalla ympari kuin tynnyri ja kieritaan pitkin olohuonetta. Leikkimatolle kun vauvan jattaa niin viiden minuutin paasta saa menna irrottamaan Jonasta jostain pulasta. Lelutkin kiinnostavat kovasti ja on tosi ihana seurata kun toisella riittaa mielenkiintoa puolikin tuntia tutkia jotain uutta lelua.

Noa on nyt myos huomannut, etta pikkuveikka liikkuu ja sepas vasta on mukavaa. Veikan kanssa voi istuskella lattialla ja ojennella leluja ja tietysti halailla kovasti. Aidin sydanta kovasti lammittaa kun nakee miten hyvin veljekset tulevat juttuun (ainakin toistaiseksi ;) )
Ensin punnerrettiin raivolla huudon ja ahinan saestyksella selalta mahalleen ja sitten opeteltiin kaantymaan selalle takaisin. Pikkuhiljaa tekniikka kehittyi ja nyt mennaan heittamalla ympari kuin tynnyri ja kieritaan pitkin olohuonetta. Leikkimatolle kun vauvan jattaa niin viiden minuutin paasta saa menna irrottamaan Jonasta jostain pulasta. Lelutkin kiinnostavat kovasti ja on tosi ihana seurata kun toisella riittaa mielenkiintoa puolikin tuntia tutkia jotain uutta lelua.

Noa on nyt myos huomannut, etta pikkuveikka liikkuu ja sepas vasta on mukavaa. Veikan kanssa voi istuskella lattialla ja ojennella leluja ja tietysti halailla kovasti. Aidin sydanta kovasti lammittaa kun nakee miten hyvin veljekset tulevat juttuun (ainakin toistaiseksi ;) )
Tilaa:
Kommentit (Atom)

