Jonas syo kiinteita tai sitten ei.

Viime aikoina ollaan yritetty totuttaa tata meidan nuorimmaista kiinteiden ihmeelliseen maailmaan, mutta toistaiseksi mielipide on ollut etta: "yok!!" Ainoa mika jotenkuten maistuu on puuro ja ihmeellista kylla raaka kurkku ja porkkana silla tavalla etta sita saa itse imeksia. Kurkusta Jonas syo sen pehmea keskustan ja porkkanaa kalvetaan ikenilla niin etta siita saadaan "mehua" irti.

Yot ovat olleet meilla ongelmallisia viime aikoina ja luulenkin etta jos saisimme kiinteat maistumaan paremmin niin nekin paraneva, mutta hiljaa hyva tulee (toivottavasti).

 

Noa puolestaan on kunnostautunut uhmiksen ihmeellisessa maailmassa.  Jos asiat eivat suju mielen mukaan niin seurauksena on a) huuto b)itku c)aidin lapsiminen d) kaikki edelliset. Aikalisa on kaytetty ja hyvaksi havaittu keino meilla. Tosin sitakaan ei voi liian usein kayttaa tai se menettaa tehonsa aika nopeasti.

Onneksi kuitenkin veikan kanssa yhteiselo sujuu viela mukavasti, eika kiukkua ainakaan viela pureta Jonakseen. Jonas tosin on alkanut pistamaan hanttiin veikalleen. Jos Noa ottaa Jonakselta lelun pois on tuloksena kiukkuinen huuto ja Noan vaatteisiin tarraus. Aika tapakka tapaus tama meidan nuorimmainen.

Laihdutetaanko? Joo!!!!

Minahan siis paatin (jalleen kerran) tehda elaman muutoksen ja tiputtaa nama ylimaaraiset kiloset pois. Tammikuun puolessa valissa alkoi missio "kohti kevyempaa kesaa" ja tahan mennessa on lahtenyt noin 8 kiloa painoa pois. Matkaa tavoitteeseen olisi viela kymmenisen kiloa ja ainakin talla hetkella tavoite tuntuu ihan saavutettavissa olevalta.

Laihdutuskeinona minulla on hyvaksi todettu painonvartijat. Pistejarjestelma tekee paivan ruokasuunnittelun tosi helpoksi ja minun onnekseni rankaisee sopivasti minun synnistani eli leivan syonnista. Liikaa leipaa ja loppupaiva menee nalassa, joten olen onnistunut vahentamaan leivan syontia reilusti.

Toinen apukeino laihdutukseen ovat nuo lapset. Paivittaiset vaunulenkkeilyt pitavat huolen ettei aiti jamahda paikoilleen ja muutenkin kotona ei paljoa ole aikaa miettia niita omia ruokailuja kun lapsilla on nalka ;) Jaahas lapsista puheenollen itkuhalyttimesta kuuluu huutoa: "mama! mama!" joten perheen esikoinen on herannyt. Hyvaa huomenta vaan kaikille!!!

Onneksi tama aiti on sairaanhoitaja...

Jonas on taas kipeana. Jo neljas flunssatauti joulun jalkeen ja taashan se sinne keuhkoihin meni. Nyt laakarit sitten paattivat tehostaa hoitoa hieman hoitavalla astmasuihkeella, Flixotidella. Lisaksi saatiin silmatipat rahmaisiin silmiin ja nenatipat tukkoiseen nenuun. Tanaan on kolmas paiva kun Jonas saa uusia laakkeita ja taytyy sanoa etta hengitys kuulostaa kymmenen kertaa paremmalle kuin tiistai aamuna kun varasin laakari aikaa.

Jottei menisi liian helpoksi niin nyt on aitikin sitten flunssassa. Voin ymmartaa, etta Jonas on ollut rauhaton ja artyisa jos hanellakin on ollut tallainen samanlainen olo kuin minulla. Tuntuu kuin olisi jaanyt jyran alle ja kurkku on niin kipia etta jokainen nielaisu saa kyyneleet silmiin. Joten tanaan aiti sitten suuntaa laakariin hakemaan troppia ;)

Muutoin asiat ovat ennallaan. Noa jaksaa allistyttaa meita paivittain hoksaamalla uusia juttuja. Jonaskin on saanut kutsumanimen isoveljeltaan: "vauva".