Josko kuulumisiakin joskus.

Onpa paassyt viivastymaan tama blogin paivitys. Aika vaan menee niin nopeasti kun on kaksi pienta villikkoa vahdittavana. Jonas kehittyy ja oppii tosi vikkelaan, vaikka Noaan verrattuna Jonas on paljon hitaammin kehittyva. Uusia taitoja on nyt polvien varassa tukea vasten seisominen. Tanaan ekan kerran noustiin ihan seisomaan asti ja istuminenkin alkaa nayttaa enemman istumiselta.

 

Muutoin elama kulkee samoja latuja. Noa on ilmoitettu taaperokouluun, joka alkaa ensi vuoden helmikuussa. Saatiin paikka kivasta pienesta koulusta, joka ei ole ihan tassa naapurissa, mutta laatu korvaa sen puutteen. Jonakselle on haussa paivakotipaikka ensi vuoden syyskuusta eteenpain kun mina palaan toihin. Saa nahda miten sita sitten osaa ollenkaan olla kun ei saakaan olla lasten kanssa koko paivaa.

Paasiainenkin on nyt kasilla ja maanantaina mennaan vokken (isoisa) luo suklaamunia metsastamaan. Kirjoitellaan sitten lisaa. 

Hyvaa paasiaista!